Teksti: Heli Etu-Sihvola ja Ulla Moilanen

Luistarin ihmisten, eläinten ja tapojen tutkimus jatkuu aktiivisena

Arkeologisen aineiston analyysimenetelmät kehittyvät koko ajan. Uutta tutkimusta ei olisi olemassa ilman huolellisesti kaivettua löytöaineistoa, joka on avainasemassa tulkintoja tehdessä. Luistari on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena kaivausten alkamisesta saakka eli jo 50 vuoden ajan. Uusia Luistarin aineistoa hyödyntäviä projekteja on käynnistynyt 2000-luvulla lähes vuosittain.

Tehdyissä ja tekeillä olevissa tutkimuksissa käsitellään monenlaisia aihepiirejä, joista viime vuosina on noussut esille erityisesti luututkimus. Projekteja on monia ja yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisimman paljon. Luututkimusten pääaiheet vaihtelevat ihmis- ja eläinosteologisesta tutkimuksesta mallintamiseen, isotooppitutkimuksiin ja muinais-DNA:han. Haudoissa säilyneen muun löytöaineiston tiedot monipuolistuvat myös. Luistarin hauta-arkkujen puulajeja on tunnistettu ja löytöaineistosta on tehty kuitujen ja karvojen analysointia ja lautanauhojen uutta tutkimusta. Kokeellisen arkeologian menetelmin on tehty useita ennallistuksia tekstiileistä ja koruista ja tutkittu säiläkirjoitusmiekkoja. Tutkimukset sisältävät myös rautakautisen äänimaiseman akustista tutkimusta ja esineettömien hautojen pohdintaa.

UUSIMMAT LUISTARI-JULKAISUT

Översti, Sanni, Majander, Kerttu, Salmela, Elina, Salo, Kati, Arppe, Laura, Belskiy, Stanislav, Etu-Sihvola, Heli, Laakso, Ville, Mikkola, Esa, Pfrengle, Saskia, Putkonen, Mikko, Taavitsainen, Jussi-Pekka, Vuoristo, Katja, Wessman, Anna, Sajantila, Antti, Oinonen, Markku, Haak, Wolfgang, Schuenemann, Verena J., Krause, Johannes, Palo, Jukka U. & Onkamo, Päivi 2019. Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry. Scientific Reports volume 9, Article number: 16883 (2019).

Juhola, Tytti, Henry, Amanda, Kirkinen, Tuija, Laakkonen, Juha & Väliranta, Minna 2019. Phytoliths, parasites, fibers, and feathers from dental calculus and sediment from Iron Age Luistari cemetery, Finland. Quaternary Science Reviews, Volume 222, 15 October 2019, 105888.

Kirkinen, Tuija 2019Between skins ― animal skins in the Iron Age and historical burials in eastern Fennoscandia. Helsingin yliopisto. (väitöskirja)

2000-LUVUN KAIVAUSTUTKIMUKSET

Muuritutkimus Oy:n tekemät Kauttuan kylätontin ja Luistarintien kenttätutkimukset ovat paljastaneet lisätietoa Luistarin alueen ja ympäristön historiasta. Näiden tutkimusten tuloksia ei ole vielä julkaistu. Vuonna 2011 ilmestyneessä artikkelikokoelmassa Avauksia Ala-Satakunnan esihistoriaan käsitellään 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana tehtyä tutkimusta.

ELÄMÄNHISTORIAT HAMPAISSA

Helsingin Ajoituslaboratorion tutkijan Laura Arppen johtamassa Elämänhistoriat Hampaissa-projektissa (2/2015-1/2018) on tutkittu Luistarin vainajia isotooppimenetelmien, ajoitusten, osteologisen tutkimuksen ja µCT-kuvantamisen avulla. Tutkimustulosten julkaiseminen on vielä kesken. Tulosten valmistuttua kotisivuille päivitetään katsauksia eri tutkimusten tuloksiin.

Osteologi Kati Salo teki pro gradu -työnään päänumerolle KM18000 kuuluvien Luistarin Ihmishampaiden osteologisen analyysin (Salo 2005; Salo 2006). Tämä oli ensimmäinen kerta kun kaivauksissa löydettyjä ihmisluita käsiteltiin kokonaisuutena. Salo teki Elämänhistoriat-projektissa Luistarin ruumishautojen ihmisluille täydentävää tutkimusta ja on tutkinut myös Luistarin palaneita luita. Kristiina Mannermaa tutkii Luistariin haudattuja kotieläimiä ja viikinkiajalla haudattuja koiria.

Luiden ja hampaiden stabiili-isotooppiarvojen avulla voidaan tulkita käytettyä ravintoa. Hampaiden luun ja kiilteen arvot edustavat lapsuutta ja nuoruutta ja uusiutuvat luut elämän viimeisiä vuosia. Isotooppianalyysin avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi merellisen ravinnon osuudesta ruokavaliossa. Isotoopit voivat myös antaa tietoa maantieteellisestä alkuperästä ja hampaiden arvot imetysajan pituudesta. Heli Etu-Sihvola valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa Luistarin isotooppitutkimuksista. Luistarin ihmisten ruokavaliotutkimuksessa toimii taustamateriaalina myös aiempi Itämeren piirissä tehty tutkimus, joka on koottu eläin- ja kasvianalyysien osalta dIANA-tietokantaan.

Isotooppitutkimuksissa olleita hampaita on µCT-kuvannettu ja mallinnettu Helsingin yliopiston mikrotomografialaboratoriossa. Mallien avulla on laskettu hampaiden kulumisen määrää ja arvioitu, minkä ikäisinä Luistarin ihmiset kuolivat. Tästä tutkimuksesta on tekeillä oma julkaisunsa.

PROJEKTIN JULKAISUT

Etu-Sihvola, Heli, Bocherens, Hervé, Drucker, Dorothée, Junno, Aripekka, Mannermaa, Kristiina, Oinonen, Markku, Uusitalo, Joonas ja Arppe, Laura 2019. The dIANA database – resource for isotopic paleodietary research in the Baltic Sea areaJournal of Archaeological Science: Reports, Volume 24, April 2019, sivut 1003-1013. (väitöskirjaan tuleva artikkeli)

MUINAIS-DNA

Useampi Luistarin ihminen on Päivi Onkamon johtamassa SUGRIGE-hankkeessa tehtävän muinais-DNA-tutkimuksen kohteena. Tutkittavina olevista luista ja hampaista on otettu puhdastilalaboratoriossa näytteet, joista sekvensoidaan näytteen sisältämä DNA.

Tulosten valmistuttua saamme lisätietoa siitä, minkälainen geneettinen perimä näytteenottoon valituilla luistarilaisilla oli. Kallon luita on säilynyt vain osittain, eikä kasvoja ole mahdollista ennallistaa niiden perusteella. DNA:n avulla saadaan kuitenkin tietoa Luistarin ihmisten ulkonäköön liittyvistä piirteistä, kuten esimerkiksi silmien, ihon tai hiusten väristä. Laaja katsaus projektiin HS:n artikkelissa.

PROJEKTIN JULKAISUT

Översti, Sanni, Majander, Kerttu, Salmela, Elina, Salo, Kati, Arppe, Laura, Belskiy, Stanislav, Etu-Sihvola, Heli, Laakso, Ville, Mikkola, Esa, Pfrengle, Saskia, Putkonen, Mikko, Taavitsainen, Jussi-Pekka, Vuoristo, Katja, Wessman, Anna, Sajantila, Antti, Oinonen, Markku, Haak, Wolfgang, Schuenemann, Verena J., Krause, Johannes, Palo, Jukka U. & Onkamo, Päivi 2019. Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry. Scientific Reports volume 9, Article number: 16883 (2019).

UUDET RADIOHIILIAJOITUKSET

Luonnontieteellisen keskusmuseon Ajoituslaboratoriossa ajoitetuista Luistarin ihmisten luista on tekeillä oma tutkimuksensa. Aiemmat Luistarin radiohiiliajoitukset on tehty tulisijojen hiilistä ja hautojen hiiltyneistä puujäänteistä, eikä ihmisjäänteitä oltu tätä ennen ajoitettu suoraan. Tutkimuksessa selvitetään, miten hyvin ajoitustulokset pitävät yhtä esineiden antaman tiedon perusteella ja miten paljon ihmisen oma ikä ja hänen ruokavalionsa, varsinkin Pyhäjärven kalojen syönti, mahdollisesti vaikuttaa tuloksiin.

PROJEKTIN JULKAISUT

HAUTAUSTAVAT

Ulla Moilanen tutkii väitöskirjassa Suomen rautakautisia ruumishautaustapoja ja sitä, mitkä eri seikat ovat vaikuttaneet esimerkiksi siihen, minkälaisessa asennossa vainaja on päädytty hautaamaan.

Luistaristakin löytyy vaihtelevia hautaustapoja, esimerkiksi vatsallaan haudattuja. Vatsallaan hautaaminen on usein tulkittu vainajan rankaisuksi tai häpäisyksi. Luistarissa haudan 62 vatsallaan haudattu nuori naisvainaja oli kuitenkin puettu ja varustettu runsailla koruilla, ja haudattu kalmistoon muiden joukkoon. Nämä seikat viittaisivat siihen, että vainajasta on erikoisesta asennosta huolimatta huolehdittu, eikä häntä ole pyritty eristämään muusta yhteisöstä. Kenties erikoinen hautaustapa liittyy poikkeukselliseen kuolintapaan tai muuhun tavanomaisesta eroavaan seikkaan, joka tapahtui henkilön kuoleman aikoihin (Moilanen 2018).

Luistarissa on myös useamman yksilön sisältäviä kaksois- ja joukkohautoja. Haudassa 281 oli kaksi miesta kasvot vastakkain (linkki erilliseen tekstiin tästä) ja haudassa 294 mahdollisesti kaksi aikuista ja kolme lasta. Useamman yksilön sisältävät haudat kertovat kohonneesta kuolleisuudesta esimerkiksi nälänhädän, kulkutautien tai väkivaltaisten yhteenottojen aikana (Moilanen 2015). Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (2000: 156) on pitänyt Luistarin joukkohautojen syynä todennäköisesti kulkutautia. Olisiko merovingiajan Suomeen voinut rantautua Euroopassa 500–600-luvulla riehunut, Justinianuksen ruttona tunnettu, tauti kuten Tapio Seger (1982) on arvellut? Mahdollisten tautien esiintyvyyttä voidaan tulevaisuudessa selvittää erilaisilla luonnontieteellisillä analyyseillä, kuten taudinaiheuttajien DNA-tutkimuksella. Joukkohautojen taustalla voi kuitenkin olla varsin arkisiakin syitä, etenkin jos talvella kuolleita on haudattu yhteisiin hautoihin.

PROJEKTIN JULKAISUT

*Moilanen, Ulla 2018. Facing the Earth for Eternity? Prone Burials in Early Medieval and Medieval Finland (c. AD 900-1300). Archaeological Review from Cambridge 33.2 – The Others: Deviants, Outcasts and Outsiders in Archaeology. (väitöskirjaan tuleva artikkeli)

* Ei vielä vapaasti saatavilla. Uusien tutkimusartikkeleiden ns. embargo vaihtelee julkaisusarjasta riippuen puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Osa tutkimuksesta voidaan julkaista suoraan kaikille avoimena.

Lähteet

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 2000. Kalastajista kauppanaisiin. Euran esihistoria. Vammala.

Moilanen, Ulla 2015. Ikuisesti yhdessä – kaksoishautausten tulkintaa. Suomen Akatemian Tietysti.fi -sivusto. Muinaiskalututkinnon alkeita -blogi.

Seger, Tapio 1982. The Plague of Justinian and Olher Scourges. An Analysis of the Anomalies in the Development of the Iron Age Population in Finland. Fornvännen 77: 184-197.

Tiesitkö?

Luonnontieteelliset menetelmät voivat täydentää aiempaa tietoa elinkeinoista, tavoista, ihmisten liikkumisesta sekä kauppareiteistä. Luistarista talletettu laaja aineisto mahdollistaa tulevaisuudessakin monenlaisia uusia tutkimuksia esimerkiksi esineiden materiaalien alkuperän selvittämiseksi. Mahdollisia tutkimuksia voisivat olla esimerkiksi luuhelmien ja kampojen eläinlajien selvittäminen, riipushiointen kivilajien tutkimus, lasihelmien alkuperätutkimus tai vaikkapa keramiikkaan imeytyneiden ruokajäämien analysointi eri menetelmiä käyttäen. Nykyteknologia mahdollistaa myös eri kohteiden välisen vertailun paljon paremmin verrattuna aikaan ennen tietotekniikkaa.