Teksti ja valokuva: Ulla Moilanen

Luistarista on tehty runsaasti tutkimusta kalmiston löytymisen jälkeen. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin julkaisemat teokset Luistari I: The Graves (1982), Luistari II: The Artefacts (1982) ja Luistari III: A Burial-Ground Reflecting the Finnish Viking Age Society (1982) edustavat niin sanottua prosessualistisen arkeologian perinnettä (esim. Trigger 1989: 576–580), jossa haudat on pyritty näkemään suoraan yhteiskunnan heijastajana. Toisin sanoen tämän näkökannan mukaan haudoista voisi suoraan nähdä niihin haudattujen yksilöiden elinaikaisen sosiaalisen aseman tai jopa ammatin. Lehtosalo-Hilander pyrki näkemään Luistarin vainajat muun muassa erikoistuneina kauppiaina, sotureina tai mahtiemäntinä. Käsitykset siitä, minkälaisia viikinkiajan yhteisöt Suomen alueella olivat, perustuvat pitkälti näihin tulkintoihin. Tältä osin Luistarin varhaisissa tutkimuksissa onkin nähtävissä suora yhteys aikakauden ruotsalaisiin tutkimuksiin, erityisesti Anne-Sofie Gräslundin (1981) tekemiin hautatutkimuksiin Birkassa (ks. myös Jensen & Karlsson 2001). Sittemmin hautojen tulkinta on monipuolistunut ja nykyisin ollaan sitä mieltä, että kalmistot ja haudat kertovat paitsi yhteiskunnasta ja sosiaalisesta hierarkiasta myös eri tavoin henkilöiden identiteeteistä ja persoonasta, sosiaalisten suhteiden monipuolisista verkostoista, elinympäristöistä sekä muistin ja muistamisen keinoista (esim. Johnson 2011).

LÄHTEET

Gräslund, A-S. 1981. Birka IV. The Burial Customs. A study of the graves on Björkö. Kungl. vitterhets historie och antikvitets akademien. Stockholm.

Jensen, O. W. & Karlsson, H. 2001. Aktuell samhällsteori och arkeologi. Introduktion till procesuellt och postprocessuellt tänkande. Bricoleur Press.

Johnson, M. 2011. Archaeological Theory. An Introduction. Second Edition. Wiley-Blackwell.

Trigger, B. G. 1989. A History of Archaeological Thought. Cambridge: Cambridge University Press.

Teksti: Heli Etu-Sihvola

LUISTARIN LEMPIN JUHLAT

Kuvassa vietetään tuhat vuotta sitten eläneen Euran emännän kuvitteellisia häitä. Luistaria paljon tutkinut arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander on arvellut, että Euran emännän lähelle haudatut ihmiset ovat voineet kuulua hänen kanssaan samaan vauraaseen perheeseen. Kuvassa esiintyvä mies, jonka hopeakoristeinen miekka oli ensimmäinen Luistarista tehty löytö, on kuvattu tässä tulevan emännän puolisoksi. Kuva: Tuomas Myllylä.