Luistari on Suomen rautakauden tunnetuin ja tutkituin kohde

Luistari on Euran kunnassa Satakunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Sen vanhimpaan ajalliseen kerrostumaan kuuluu pronssi- ja rautakauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka, josta on jäänteinä maahan kaivettuja kuoppaliesiä. Asuinpaikan vieressä on hautaamiseen käytetty röykkiökalmisto, jota käytettiin ajanlaskun alkuun saakka. Parhaiten Luistari kuitenkin tunnetaan laajasta hautausmaasta, jonne haudattuja ei poltettu. Luistarista on tutkittu noin 400 merovingi- ja viikinkiajalle, eli suunnilleen vuosien 600–1050 jaa. välille ajoittuvaa hautaa, joista osa oli varsin rikkaasti varusteltuja. Kalmistoon haudatut saivat mukaansa runsaasti erilaisia esineitä, kuten koruja ja aseita, ruoka-astioita ja toisinaan myös koiransa.

Viikinkiajan kuluessa kauppaverkostot kehittyivät laajoiksi. Ne ulottuivat Skandinaviasta Afrikkaan ja kauas Aasiaan saakka. Erilaista esineistöä ja tarvikkeita kaupattiin myös meille nykyisen Suomen alueelle. Osa Luistarin esineistä on kotimaista tekoa, osa puolestaan skandinaavista ja balttilaista alkuperää ja esimerkiksi osa helmistä on tehty Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa saakka. Löytöaineistoon kuuluu yli sata kappaletta arabialaisia, saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita ja näiden kopioita.

Muutama Luistarin miekoista ja keihäänkärjistä on hohtanut hopeakoristeisina, loput ovat olleet yksinkertaisemmin valmistettuja aseita. Hienoimman löydetyn kankaan materiaali on tuontia Kiinasta saakka. Meidän olosuhteissamme varsin tarpeellisten villavaatteiden, vaatteita koristaneiden nauhojen ja neulosten säilyneet jäänteet ja juhla-asujen pronssilankakuviot kertovat muinoin Länsi-Suomessa asuneiden ihmisten korkeasta käsityötaidosta.

Luistarin löytöjen perusteella on ennallistettu Euran emännän muinaispuku ja hautojen esineet ovat inspiroineet KalevalaKorun Luistari-korusarjan. Entä sitten ihmiset itse? Heitäkin tutkitaan parhaillaan. Tervetuloa tutustumaan Luistarin rautakauteen!

Luistarista on yli sata rahalöytöä. Kolikoita on käytetty maksuna hopean painon mukaan ja kaulakorujen koristeina.

Euran emäntä –
kuuluisin luistarilainen

Ainoastaan alle kahden metrin päässä kaivaukset aloittaneesta työmaasta oli hauta,
joka sai virallisen numeron 56 ja sen lisäksi useita lempinimiä. Ensin oli Luistarin Lempi ja myöhemmin Euran emäntä.

Luistarista on löydetty lähes 20 miekkaa 600–1000-luvuilta. Kuvassa Petersenin S-tyypin hopeoitu miekka haudasta 510 (KM22346:579; Museoviraston Kuvakokoelmat)

LEMPI-tietokanta

Luistarin löytötietoja kokoava tietokantaprojekti.

Image result for facebook logo

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Tiedeaiheinen nettisivusto
655

Euran Luistarin arkeologiselle tutkimukselle (1969-) omistettu sivu. A page dedicated to the research of archaeological site of Luistari in Eura, Finland.

Luistarin tutkimukset - Luistari research shared a link.

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Luistarin kotisivujen kuvittajan Tuomas Myllylän ja Sari Sariolan viikinkiseikkailu kilpailee tämän vuoden Sarjakuva-Finlandiasta! 🤩

Yle kirjoitteli Luistarista monelta eri kantilta. :) Isotooppiasiaan liittyvä tiedeartikkeli on edelleen koneistossa, koska päätekijä on nyt pitkällä saikulla, mutta ilmoitellaan sitten kyllä heti kun viittauskelpoinen lähde on saatavilla.

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Luistarin tutkimukset - Luistari research shared a post.

ESIHISTORIASEMINAARI EURASSA: MUISTELUA JA UUTTA ARKEOLOGIASSA
Yleisöseminaari Euran yhteiskoulun auditoriossa 14.3.2020 klo 10-16

Ohjelma:

9.30 alkaen aamukahvi

10:00 Seminaarin avaus. Kunnanjohtaja Juha Majalahti, Euran kunta

10:10 Esihistorian Eura -hanke 1998-2000: Mitä tavoiteltiin ja mitä saavutettiin. Arkeologi Taina Pietikäinen ja kulttuuripäällikkö Sirpa Wahlqvist, Euran kunta

11:15 Esihistorian elävöittämisen historia. FT Sirkku Pihlman

12:00 keittolounas ja kahvi, sisältyy seminaarin hintaan

13:00 Kosteikkojen arkeologiaa. Tutkijatohtori Satu Koivisto, Turun yliopisto

13:30 Luistarin hammaskivi- ja mikrofossiilitutkimus. Väitöskirjatutkija Tytti Juhola

14:00 Valtakunnallisesti arvokkaiden arkeologisten kohteiden (VARK) määrittäminen. Projektipäällikkö Teija Tiitinen, Museovirasto

14:30 Muinaisjäännösten hoidosta monumenttien adoptointiin. Arkeologi Leena Koivisto, Satakunnan Museo

15:00 Minun Eurani. Tutkijan poimintoja Euran esihistoriasta. Kristiina Korkeakoski-Väisänen, eläkkeellä oleva arkeologian lehtori

15:30 Loppukeskustelu

16:00 Seminaari päättyy

Ilmoittautumisohjeet ja muut lisätiedot:
www.facebook.com/events/876680319454392/
www.eura.fi/fi/tapahtumakalenteri/1901

Siirry sivun alkuun