Luistari on Suomen rautakauden tunnetuin ja tutkituin kohde

Luistari on Euran kunnassa Satakunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Sen vanhimpaan ajalliseen kerrostumaan kuuluu pronssi- ja rautakauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka, josta on jäänteinä maahan kaivettuja kuoppaliesiä. Asuinpaikan vieressä on hautaamiseen käytetty röykkiökalmisto, jota käytettiin ajanlaskun alkuun saakka. Parhaiten Luistari kuitenkin tunnetaan laajasta hautausmaasta, jonne haudattuja ei poltettu. Luistarista on tutkittu noin 400 merovingi- ja viikinkiajalle, eli suunnilleen vuosien 600–1050 jaa. välille ajoittuvaa hautaa, joista osa oli varsin rikkaasti varusteltuja. Kalmistoon haudatut saivat mukaansa runsaasti erilaisia esineitä, kuten koruja ja aseita, ruoka-astioita ja toisinaan myös koiransa.

Viikinkiajan kuluessa kauppaverkostot kehittyivät laajoiksi. Ne ulottuivat Skandinaviasta Afrikkaan ja kauas Aasiaan saakka. Erilaista esineistöä ja tarvikkeita kaupattiin myös meille nykyisen Suomen alueelle. Osa Luistarin esineistä on kotimaista tekoa, osa puolestaan skandinaavista ja balttilaista alkuperää ja esimerkiksi osa helmistä on tehty Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa saakka. Löytöaineistoon kuuluu yli sata kappaletta arabialaisia, saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita ja näiden kopioita.

Muutama Luistarin miekoista ja keihäänkärjistä on hohtanut hopeakoristeisina, loput ovat olleet yksinkertaisemmin valmistettuja aseita. Hienoimman löydetyn kankaan materiaali on tuontia Kiinasta saakka. Meidän olosuhteissamme varsin tarpeellisten villavaatteiden, vaatteita koristaneiden nauhojen ja neulosten säilyneet jäänteet ja juhla-asujen pronssilankakuviot kertovat muinoin Länsi-Suomessa asuneiden ihmisten korkeasta käsityötaidosta.

Luistarin löytöjen perusteella on ennallistettu Euran emännän muinaispuku ja hautojen esineet ovat inspiroineet KalevalaKorun Luistari-korusarjan. Entä sitten ihmiset itse? Heitäkin tutkitaan parhaillaan. Tervetuloa tutustumaan Luistarin rautakauteen!

Luistarista on yli sata rahalöytöä. Kolikoita on käytetty maksuna hopean painon mukaan ja kaulakorujen koristeina.

Euran emäntä –
kuuluisin luistarilainen

Ainoastaan alle kahden metrin päässä kaivaukset aloittaneesta työmaasta oli hauta,
joka sai virallisen numeron 56 ja sen lisäksi useita lempinimiä. Ensin oli Luistarin Lempi ja myöhemmin Euran emäntä.

Luistarista on löydetty lähes 20 miekkaa 600–1000-luvuilta. Kuvassa Petersenin S-tyypin hopeoitu miekka haudasta 510 (KM22346:579; Museoviraston Kuvakokoelmat)

LEMPI-tietokanta

Luistarin löytötietoja kokoava tietokantaprojekti.

Image result for facebook logo

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Tiedeaiheinen nettisivusto
816

Euran Luistarin arkeologiselle tutkimukselle (1969-) omistettu sivu. A page dedicated to the research of archaeological site of Luistari in Eura, Finland.

Luistarin juhlavuodesta ilmestyi pieni juttu myös SKAS-lehdessä 1/2019 ja se on nyt vapaasti luettavissa:

Apurahauutisia Satakunnan rahastosta:

Fil. tohtori Kati Salo
30 000 € Satakunnan esihistoriallisten ihmisluiden tutkimusta käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, Kärkihankkeena, Yleisrahastosta
apurahat.skr.fi/myonnot

Kati käy hankkeen yhteydessä läpi myös vielä tutkimattomia Luistarin luita.

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Luistarin löytöjen pohjalta on vuosien saatossa tehty monenlaisia jäljennöksiä, tässä yksi tuoreimmista. // Luistari finds have inspired many handcrafters, here is one of the latest creations:

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Siirry sivun alkuun