Luistari on Suomen rautakauden tunnetuin ja tutkituin kohde

Luistari on Euran kunnassa Satakunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Sen vanhimpaan ajalliseen kerrostumaan kuuluu pronssi- ja rautakauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka, josta on jäänteinä maahan kaivettuja kuoppaliesiä. Asuinpaikan vieressä on hautaamiseen käytetty röykkiökalmisto, jota käytettiin ajanlaskun alkuun saakka. Parhaiten Luistari kuitenkin tunnetaan laajasta hautausmaasta, jonne haudattuja ei poltettu. Luistarista on tutkittu noin 400 merovingi- ja viikinkiajalle, eli suunnilleen vuosien 600–1050 jaa. välille ajoittuvaa hautaa, joista osa oli varsin rikkaasti varusteltuja. Kalmistoon haudatut saivat mukaansa runsaasti erilaisia esineitä, kuten koruja ja aseita, ruoka-astioita ja toisinaan myös koiransa.

Viikinkiajan kuluessa kauppaverkostot kehittyivät laajoiksi. Ne ulottuivat Skandinaviasta Afrikkaan ja kauas Aasiaan saakka. Erilaista esineistöä ja tarvikkeita kaupattiin myös meille nykyisen Suomen alueelle. Osa Luistarin esineistä on kotimaista tekoa, osa puolestaan skandinaavista ja balttilaista alkuperää ja esimerkiksi osa helmistä on tehty Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa saakka. Löytöaineistoon kuuluu yli sata kappaletta arabialaisia, saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita ja näiden kopioita.

Muutama Luistarin miekoista ja keihäänkärjistä on hohtanut hopeakoristeisina, loput ovat olleet yksinkertaisemmin valmistettuja aseita. Hienoimman löydetyn kankaan materiaali on tuontia Kiinasta saakka. Meidän olosuhteissamme varsin tarpeellisten villavaatteiden, vaatteita koristaneiden nauhojen ja neulosten säilyneet jäänteet ja juhla-asujen pronssilankakuviot kertovat muinoin Länsi-Suomessa asuneiden ihmisten korkeasta käsityötaidosta.

Luistarin löytöjen perusteella on ennallistettu Euran emännän muinaispuku ja hautojen esineet ovat inspiroineet KalevalaKorun Luistari-korusarjan. Entä sitten ihmiset itse? Heitäkin tutkitaan parhaillaan. Tervetuloa tutustumaan Luistarin rautakauteen!

Luistarista on yli sata rahalöytöä. Kolikoita on käytetty maksuna hopean painon mukaan ja kaulakorujen koristeina.

Euran emäntä –
kuuluisin luistarilainen

Ainoastaan alle kahden metrin päässä kaivaukset aloittaneesta työmaasta oli hauta,
joka sai virallisen numeron 56 ja sen lisäksi useita lempinimiä. Ensin oli Luistarin Lempi ja myöhemmin Euran emäntä.

Luistarista on löydetty lähes 20 miekkaa 600-1000-luvuilta. Kuvassa Petersenin S-tyypin hopeoitu miekka haudasta 510 (KM22346:579; Museoviraston Kuvakokoelmat)

Luistarin löytötietoja kokoava tietokantaprojekti.

Luistarin tutkimukset Facebookissa

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Tiedeaiheinen nettisivusto
586

Euran Luistarin arkeologiselle tutkimukselle (1969-) omistettu sivu. A page dedicated to the research of archaeological site of Luistari in Eura, Finland.

Luistari mainittu! Katsokaapa Yleltä myös tämän illan Puoli Seitsemän. :)

Kuukauden päästä järjestetään Helsingissä yleisötapahtuma, jossa on monenlaista asiaa arkeologisten luiden tutkimuksesta. Luistari on tapahtumassa mukana isotooppien (Heli Etu-Sihvola) ja hammaskiven (Tytti Juhola) tutkimusten osalta. Kuvassa hymyilee arkeologian professori Visa Immonen, joka tulee puhumaan eräästä Turun tuomiokirkon kallosta. Dosentti, vieraileva professori Kristiina Mannermaa kertoo Äänisen Olennij Ostrovin suuresta mesoliittisesta kalmistosta. Tapahtumaan voi viedä omiakin löytöjä tunnistettavaksi ja kysellä tutkijoilta mieltä askarruttavista asioista. Tilaisuus on osa Koneen Säätiön Rohkeat Tekijät -tapahtumaviikkoa.

Luistarin tutkimukset - Luistari research

Muinaispukuseminaarin ohjelma on nyt julkistettu ja ilmoittautuminen on auki! P.S. Ensi kuussa on lupa koreilla omillakin muinaisvaatteilla, jos sellaisia sattuu omistamaan. 🙂 #luistari50

Heleät helmat – Arkeologisesta löydöstä koko kansan muinaispuvuksi

Seminaari Euran koulukeskuksen auditoriossa la 23.11.2019.

Osallistumismaksu 15 euroa – sis. lounaan ja kahvin (käteismaksu)

Voit pukeutua päivään muinaispuvulla.

Ilmoittautuminen: https://www.mmanual.com/ilmoittautuminen/eura/html/default.asp

OHJELMA:

Klo 10 Avajaissanat Sirpa Wahlqvist

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: Mistä arkeologinen pukututkimus alkoi

Irmeli Pere: Euran Muinaispukua valmistamassa

10.30 Sirpa Huttunen & Aila Nieminen: Kalevalaiset naiset muinaispukujen kokoamisen alullepanijoina, käyttäjinä ja tekijöinä

11.00 Tuija Kirkinen: Euran emännän haudan turkislöydöt – muinaispuvun puuttuva palanen?

11.30 Maikki Karisto: Lautanauhat - kudonnan huippuosaamista Suomen myöhäisrautakaudella

LOUNAS 12–13

13.00 Veronika Paschenko: Pronssispiraalien käyttö päähineissä ja ohimokoruissa

13.30 Päivi Maaranen: Kuinka emäntä odotti ja imetti? – käytännön kokeiluja ja kokemuksia äitiydestä rautakauden naisen puvussa

KAHVITAUKO 14–14.30

14.30 Jenni Sahramaa & Mervi Pasanen: Ilman housuja? Miesten muinaispukeutumisen suuntaviivoja

15.00 Sue Salminen: Raitaa, tupsua ja spiraalikoristeita – pohdintoja vauraan miehen puvusta Luistarin 900-luvun hautojen valossa

15.30 Jaana Riikonen: Uusi muinaispuku työn alla: Ravattulan puku

16–16.30 Loppukeskustelu

Mahdollisuus tutustua Esihistorian opastuskeskus Nauravaan lohikäärmeeseen.

Tapahtuman ohjelma löytyy myös osoitteesta: http://www.eura.fi/fi/tapahtumakalenteri/1612

Rautakauden ja viikinkiajan miekat tunteva arkeologi ja seppä Mikko Moilanen: Kokeellinen arkeologia miekkatutkimuksen työkaluna. Ke 6.11. klo 18 Kansallismuseolla.

Ingrid Gustin is a Swedish archaeologist who has studied the Finnish influence in Sweden, for example the Birka graves. She asks has Finland been forgotten in the Swedish archaeological research. There is also a nice photo of the gilded Pappilanmäki sword found in Eura.