Luistari on Suomen rautakauden tunnetuin ja tutkituin kohde

Luistari on Euran kunnassa Satakunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Sen vanhimpaan ajalliseen kerrostumaan kuuluu pronssi- ja rautakauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka, josta on jäänteinä maahan kaivettuja kuoppaliesiä. Asuinpaikan vieressä on hautaamiseen käytetty röykkiökalmisto, jota käytettiin ajanlaskun alkuun saakka. Parhaiten Luistari kuitenkin tunnetaan laajasta hautausmaasta, jonne haudattuja ei poltettu. Luistarista on tutkittu noin 400 merovingi- ja viikinkiajalle, eli suunnilleen vuosien 600–1050 jaa. välille ajoittuvaa hautaa, joista osa oli varsin rikkaasti varusteltuja. Kalmistoon haudatut saivat mukaansa runsaasti erilaisia esineitä, kuten koruja ja aseita, ruoka-astioita ja toisinaan myös koiransa.

Viikinkiajan kuluessa kauppaverkostot kehittyivät laajoiksi. Ne ulottuivat Skandinaviasta Afrikkaan ja kauas Aasiaan saakka. Erilaista esineistöä ja tarvikkeita kaupattiin myös meille nykyisen Suomen alueelle. Osa Luistarin esineistä on kotimaista tekoa, osa puolestaan skandinaavista ja balttilaista alkuperää ja esimerkiksi osa helmistä on tehty Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa saakka. Löytöaineistoon kuuluu yli sata kappaletta arabialaisia, saksalaisia ja anglosaksisia kolikoita ja näiden kopioita.

Muutama Luistarin miekoista ja keihäänkärjistä on hohtanut hopeakoristeisina, loput ovat olleet yksinkertaisemmin valmistettuja aseita. Hienoimman löydetyn kankaan materiaali on tuontia Kiinasta saakka. Meidän olosuhteissamme varsin tarpeellisten villavaatteiden, vaatteita koristaneiden nauhojen ja neulosten säilyneet jäänteet ja juhla-asujen pronssilankakuviot kertovat muinoin Länsi-Suomessa asuneiden ihmisten korkeasta käsityötaidosta.

Luistarin löytöjen perusteella on ennallistettu Euran emännän muinaispuku ja hautojen esineet ovat inspiroineet KalevalaKorun Luistari-korusarjan. Entä sitten ihmiset itse? Heitäkin tutkitaan parhaillaan. Tervetuloa tutustumaan Luistarin rautakauteen!

Luistarista on yli sata rahalöytöä. Kolikoita on käytetty maksuna hopean painon mukaan ja kaulakorujen koristeina.

Euran emäntä –
kuuluisin luistarilainen

Ainoastaan alle kahden metrin päässä kaivaukset aloittaneesta työmaasta oli hauta,
joka sai virallisen numeron 56 ja sen lisäksi useita lempinimiä. Ensin oli Luistarin Lempi ja myöhemmin Euran emäntä.

Luistarista on löydetty lähes 20 miekkaa 600-1000-luvuilta. Kuvassa Petersenin S-tyypin hopeoitu miekka haudasta 510 (KM22346:579; Museoviraston Kuvakokoelmat)

Luistarin löytötietoja kokoava tietokantaprojekti.

Luistarin tutkimukset Facebookissa

Luistarin nettisivuhankkeen yhteydessä on otettu runsaasti erilaisia rautakauden elävöityskuvia, joiden avulla on pyritty tekemään menneisyyttä helpommin lähestyttäväksi. Nämä muinaiskuvat ovat päässeet Tieteellisten seurain valtuuskunnan järjestämän tiedevalokuvakilpailun finaaliin! Käykäähän äänestämässä! Ääni numerolle 6 on samalla ääni arkeologian elävöittämiselle ja popularisoinnille! https://www.tsv.fi/fi/kilpailugalleria?fbclid=IwAR1njdagbrKG6UAOr1tzTSjWfwZ7DdYFa2EkbmsCZOreJXayddb0LSoDUus

Tiedevalokuvakilpailu - Äänestä omaa suosikkiasi!

Helsingin kesäyliopiston "Pellavan palasta muinaispukuun"
-kurssilla luennoi näemmä useampi Luistarin tutkija!

Muinaiset kulttuurit | Kategoriat | Helsingin seudun kesäyliopisto

Kirjailija hurmaantui Euran historiasta: Karoliina Suoniemi avaa lapsille elämää Eurassa tuhat vuotta sitten
Timeline Photos

**Kalmistokävelyllä Luistarissa. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kertasi Lempin viikinkiaikaisen suvun vaiheita. Hauska tarina!

**På promenad på gravfältet i Luistari. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander berättade om Eurafruns vikingatida släkts skeden. En rolig berättelse!

**Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander guided a cemetery walk in Luistari and told about the family of the Eura Matron, or Luistari's Love (grave number 56). A nice story! #luistari50 #lempinsynttärit